Kolumnit

          Vivian Villa

Mitä suuhun tuleekaan laitettua

Mitä söit viimeksi? Oliko valintasi mielestäsi hyvä? Itse söin lillimarkkasta, eli lihapataa, joka sisältää päärynää ja mustapippurijuustoa. En ollut pitkään aikaan syönyt niin maukasta lihaa. Vasta jälkikäteen mieltäni alkoi painaa eräs asia. Kävin miettimään, kuinka mukava, eettinen tai luonnollinen elämä syömälläni naudalla oli ollut. Voisiko koko lihansyönti olla väärin?

Vegaaniliiton mukaan suomalainen lehmä elää 86% todennäköisyydellä elämänsä kaulasta sidottuna niin, että liikkumavaraa on vain muutama askel. On eettisesti väärin, että lautasillemme päätyvät Mansikit joutuvat tällä tavalla kahlittuna synnyttämään monet vasikat (jotka riistetään emältään välittömästi) ja tuottamaan maitoa, kunnes se ei enää ole taloudellista. Sitten tökätään tainnutuspiikki kylkeen ja viilletään kurkku auki. Yhtä surkean tai surkeammankin elämän elävät muutkin tuotantoeläimet possuista kanoihin.

Ihmisiä, joita eivät kiinnosta eläinten olot, on vaikea vakuuttaa eettisillä faktoilla. Moni ei tahtoisi luopua lihasta sen maunkaan vuoksi. Lihan välttämiseen löytyy kuitenkin myös muita syitä, kuten se, että yksilön on ylipäänsä otettava vastuu itsestään ja maailmasta. Japanilaistutkimuksen mukaan yksi lihakilo tuottaa 36,4 kiloa kasvihuonepäästöjä. Tämän määrän päästöjä onnistut tuottamaan ajelemalla autolla kolme tuntia ja pitämällä saman ajan kotona kaikki valot päällä.

Eläintuotteiden tuotanto kuluttaa paljon enemmän energiaa kuin kasvisten tuottaminen. Miksi syöttää kasvikset ensin eläimille niiden kasvattamiseksi, kun saisimme energian suoraan kasviksista? Eläinkunnan tuotteina saamme vain murto-osan takaisin siitä kalorimäärästä, jonka olisimme suoraan kasviksista saaneet. Monia saattaa ärsyttää se, että joku jättää television päälle ja menee tekemään muuta – siinähän menee energiaa hukkaan. Vaikeampi on ymmärtää sitä kuinka paljon energiaa menee hukkaan syömällä eläinkunnan tuotteita kasvisten sijaan.

Voisi luulla, että ihmiset haluaisivat olla terveitä ja elää pitkään. Sitähän tavoitellaan jo kaikilla mahdollisilla elämänalueilla. Terveyden edistämiseen käytetään paljon rahaa esim. ostamalla laihdutustuotteita tai salikortti. Rahaa säästyisi ja painoindeksi laskisi (puhumattakaan muista terveysvaikutuksista), jos lihan jättäisi pois ruokalistalta. Jos nollatoleranssi tuntuu mahdottomalta, voi aloittaa vähentämällä punaisen lihan syöntiä, sillä se on kaikkein epäterveellisintä.

Yhdestäkin eläinkunnan tuotteesta luopuminen on askel eteenpäin. Jokaista varmasti koskettaa asia jollakin tapaa – oli se sitten eettisesti, eläinten olojen takia, ympäristön tai oman terveyden vuoksi. Lihansyöntiä on vähennettävä sekä yksilön että koko maailman hyvinvoinnin vuoksi.






                 
                               
      Monica Haapala 
                                       

                           Tunneäly vai älypuhelin

Kun nostat katseesi kahvilassa tai missä tahansa millä tahansa julkisella paikalla, voit nähdä sen tuikkivan. Nimittäin älypuhelimien suunnattoman tähtitaivaan. Ja totta puhuen, etköhän itsekin ole nostanut katseesi samanlaisen ihmeluurin näytöstä.

Älypuhelimia on kaikkialla: kahviloissa, ravintoloissa, elokuvateattereissa, leikkipuistoissa, mutta mikä kamalinta, myös ihmisten välissä. Varmasti jokainen meistä on joskus huomannut valitettavan suuren epäkohdan näissä elämäämme rikastuttavissa vempeleissä: ne pilaavat sosiaalisuutemme.

Eivät älypuhelimet ehkä täysin ja pelkästään pilaa elämää, sillä saammehan niiden kautta helposti yhteyden kauempana oleviin ystäviimme. Mutta silloinkin on välissämme puhelin. Olisiko kuitenkin mukavampaa tavata ystävää ja vaihtaa kuulumiset kasvotusten.

Tavalliseen puhelimeen verrattuna älypuhelin on katalampi ja kierompi jos luikertelee kahden kasvokkain olevan ihmisen väliin. Olen itsekin ollut harmillisen, suorastaan ärsyttävän usein tilanteessa, jossa minua vastapäätä istuva henkilö on yhtäkkiä yllättäen kadonnut älypuhelimen muurin taakse. Monilla ihmisillä tuntuu olevan suuri tarve vajota älypuhelinmaailmaan edes hetkeksi, huolimatta siitä, missä tai kenen seurassa he ovat. Voiko tätä pitää muuna kuin töykeänä ja epäkohteliaana eleenä? Kukapa haluaisi jatkaa juttunsa kertomista ystävälle, jolla on selvästi kiihkeä ja intohimoinen suhde puhelimensa kanssa. En minä ainakaan.

Kehottaisin siis kaikkia (myös itseäni) käyttämään enemmän (tunne)älyä silloin kun aikoo kaivaa sen niin kovin älykkään puhelimensa laukusta - varsinkin jos pöydän toisella puolella istuu joku. Paitsi jos tahdot hänen tuntevan olonsa kolmanneksi pyöräksi.







                 Iina Ripatti

                          Salmari vai salaatti?

Kun perjantai-iltana kirjaudun Facebookiin, pamahtaa etusivulle heti jonkun nuoren päivitys: ”Alcohol – because no good story starts with a salad.” On surullista, että monet nuoret tuntuvat todella uskovan, että hyviä tarinoita syntyy vain humalassa. Todellisuudessa humalassa syntyvät lähinnä ne kaikkein surkeimmat tarinat.

Humalahakuinen juominen ei ole hienoa. Itse olen tehnyt joitakin elämäni typerimpiä virheitä kännissä, kuten hypännyt täysin ventovieraan rattijuopon kyytiin. Silloin oli vain hauskaa, kun auto ”vähän” heittelehti tiellä. Onneksi poliisi tuli ja pysäytti. Ilman sitä en välttämättä olisi edes hengissä. Tämän ja muiden aivan älyvapaiden juttujen lisäksi olen nolannut itseni useasti.

Syitä nuorten kännäämiseen riittää. Milloin koulussa on liian rankkaa, milloin ihmissuhteet tökkivät tai muuten vaan v***ttaa. Tai sitten on jokin juhlapäivä, kuten vappu, kaverin synttärit tai ihan vaan viikonloppu. Monelle jokaperjantaisesta juopumisesta tulee helposti vain huono tapa, josta on päästävä eroon.

Olipa syysi humaltua mikä tahansa, tiedäthän, että humalahakuinen juominen on nykyään pois muodista. Sosiaali- ja terveysministeriön tutkimuksesta selviää, että 14-18-vuotiaiden nuorten humalahakuinen juominen on pudonnut samalle tasolle, jolla se oli 80-luvun lopulla. Jes, hyvä nuoret!

Tytöistä 12% ja pojista 13% juo itsensä kunnon humalaan kuukausittain. Sekin on liikaa, mutta toivon mukaan prosenttiluvut putoavat edelleen. Jos siis suurinpiirtein 90% suomalaisista nuorista ei juo humalahakuisesti, ei minun eikä sinunkaan tarvitse. Ei ole syytä pilata terveyttään, mainettaan, ihmissuhteitaan tai pahimmassa tapauksessa koko elämäänsä. Alkoholistin ura ei varmasti ole yhdenkään nuoren tulevaisuuden unelma.

Jos tähän mennessä olet keksinyt OIKEASTI hyvän syyn juoda humalahakuisesti, onnittelen. Itse en keksi yhtäkään. Sen takia en lähdekään ensi viikonloppuna ryyppäämään, vaan menen ystävieni kanssa ravintolaan ja otan sen salaatin. Siitä saa varmasti aikaiseksi hyvän tarinan – jos vain itse haluaa.

       Marjut Bottas

                   Nuku nuori, nuku!

Voiko olla mitään mukavempaa kuin nukkuminen? Monen nuoren mielestä voi. Sosiaalinen media, kaverit ja televisio valvottavat nuoria illasta toiseen. Mutta nuo elämäniloa, itsevarmuutta ja rohkeutta pursuavat nuoret eivät taida ymmärtää, miten liian vähäinen uni vaikutaa heidän elämäänsä.

Unen tarve on yksilöllistä, mutta noin 16-vuotias nuori tarvitsee unta vähintään 8-10 tuntia vuorokaudessa, niin arkena koulukiireiden keskellä kuin myös viikonlopun rellestystenkin jälkeen. Liian vähäisellä nukkumisella nuoret hankkivat itsensä ongelmiin. Ironista on kuitenkin se, että nuoret varmasti tietävät, mikä heidän todellinen unentarpeensa on. Opin tosin itsekin unen tärkeyden vasta monien itkupotkuraivareiden jälkeen. Nyt kuitenkin osaan aikatauluttaa päiväni siten, että jätän nukkumiselle tarpeeksi aikaa.

Väsymyksen huomaa helposti: kiukuttaa, ärsyttää ja kaikki tuntuu menevän päin honkia. Nämä oireet ovat kuitenkin vasta alkua alaspäin vievälle kierteelle. Jatkuva stressi vaikeuttaa nukahtamista ja heikentää unen laatua. Väsyneenä taas keskittymiskyky heikkenee ja opiskelutulokset laskevat. Pitkään jatkuvat lyhyet yöunet ja univaje haittaavat nuoren kehitystä valtavasti: kasvuhormonin tuotanto pienenee, jolloin psyykkinen ja fyysinen kehitys hidastuvat, päättelykyky ja muistin toiminta heikkenevät, jolloin oppiminen vaikeutuu huomattavasti. Suuren univelan merkitys on valtava nuoren tulevaisuuden kannalta.

Unirytmiä muuttamalla elämästä tulee paljon valoisampaa ja asiat sujuvat paremmin. Jokainen voi itse vaikuttaa omin nukkumistottumuksiinsa ja siiirtää nukumaanmenoaikaa pikkuhiljaa aiemmaksi, jolloin myös biologisen kellon on helppo sopeutua uuteen parempaan rytmiin. Myös liikunnalla, sosiaalisilla suhteilla sekä päivärytmeillä on vaikutus unen laatuun. Mieltä painavat asiat tulisi siis käsitellä ennen nukkumaanmenoa, jotta nukahtaminen olisi helpompaa ja mieli levollinen.

 Unen lisäämisellä on monia positiivisiä vaikutuksia, senkin lisäksi, että nukkuminen on parasta viihdettä maailmassa. Siksi jokaisen nuoren kannattasi ajatella, mihin elämässään pyrkii ja suunnitelmiensa mukaan sopeuttaa unirytminsä oikeanlaiseksi. Tai ainakin ottaa ne päiväunet koulun jälkeen.

      Hanna Hölttä

 Kolme kuppia päivässä pitää lääkärin loitolla                                    

Lukemattomien opiskelijoiden jokapäiväiseen rutiiniin sisältyy kaikille tuttu juoma - kahvi. Kahvin haittapuolia yleensä liioitellaan ja tuodaan enemmän esille kuin sen hyviä puolia. Kahvin juomisella on kuitenkin suhteellisen paljon positiivisia vaikutuksia terveyteen. Muutama kupillinen kahvia päivässä saattaa pidentää elinikää jopa vuosilla. Miltä kuulostaa?

Kahvin terveysvaikutuksia on tutkittu sekä Suomessa että ulkomailla. Kahvin on todettu sisältävän piristävän ja virkistävän kofeiinin lisäksi satoja antioksidantteja, jotka mm. ehkäisevät aikuisiän diabetestä, dementiaa ja maksasairauksia. Kahvilla onmyös hienoisia vaikutuksia verenpaineeseen, mutta ei huolta; negatiivisia vaikutuksia on vain alkuperäisellä pannukahvilla, jonka kulutus on erittäin vähäistä enää nykyään. Suodatinkahvi, jota useimmat meistä juovat päivittäin, sen sijaan on varsin terveellistä. Harvardin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan edellämainituilta taudeilta on suurempi mahdollisuus välttyä, mikäli kahvia nautitaan yhdestä kolmeen kuppiin päivässä. Myös suomalainen professori Jarkko Tuomilehto suosittelee noin kolmea kupillista päivässä. Se on suhteellisen kohtuullinen määrä. Myös niille, jotka eivät kahvin mausta välttämättä niin paljon nautikaan.

Kuten sanottu, kahvin karvaaseen makuun voi olla aluksi hieman vaikea tottua, mutta se on vaivan arvoista. Opiskeluiässä ja yleensäkin nuorena asioihin totuttelu on varmasti helpompaa kuin vanhemmalla iällä, ja juuri siksi kahvinjuonnin aloittamista suositellaankin jo opiskeluaikana. Ja vaikka makuun ei olisikaan vielä tottunut, kyllä nyt kolme kupillista päivässä pystyy aina juomaan.

Varsinkin lukiolaisten ja muidenkin opiskelijoiden elämässä kahvilla saattaa olla suurikin rooli. Kahvi pitää meidät hereillä kun kirjoitamme viisisivuisia esseitä palautuspäivää edeltävänä iltana. Kahvi saa meidät aamulla virkeiksi, kun on aika lähteä aamutunneille. Kahvi saa meidän moottorimme hyrräämään ja jaksamme taas nousta uuteen päivään ja oppia uusia asioita.

Kahvi tunnetusti auttaa jaksamaan. Se ehkäisee sairauksilta ja saattaa pidentää elinikää. Kahvi myös tutkitusti kohentaa mielialaa ja saa ihmiset paremmalle tuulelle. Kahvin siivellä monet pitävät myös sosiaalisia suhteitaan yllä.

Kaikki tämä ja vain kolmella kuppilla päivässä. Oletko jo juonut tämän päivän kupilliset?

                                            

      Anssi Mikkola    
                                          

                     Musiikin kuunteluko hyödyllistä?

Koska olet viimeksi kuunnellut musiikkia? Niin, tuskinpa siitä on kovinkaan pitkä aika. Entäpä oletko koskaan miettinyt, miten musiikin kuuntelu vaikuttaa ihmisen aivoihin ja mielialaan? Aivan, harvemminhan sitä tällaisia tulee miettineeksi, mutta henkilökohtaisia kokemuksia itse kullakin varmasti on musiikin kuuntelun monenlaisista vaikutuksista.

Musiikkia voidaan kuunnella esimerkiksi vapaa-ajalla, liikkuessa, autoa ajaessa ja kaikenlaisten pikkuaskareiden parissa. Lista on pitkä. Lyhyesti sanottuna musiikkia kuulee todella paljon. On vaikea kuvitella, millaista maailmassa olisi ilman musiikkia.

Musiikki on olennainen osa elämääni. Potkaisen päiväni käyntiin usein metallimusiikilla. Samankaltainen musiikki tuo puhtia punttisalitreeneihini. Pitkät bussimatkat, kotityöt ja muut askareet taittuvat mukaavasti kuulokkeet korvilla. En usko, että olen ainoa, jolla on tämänkaltaisia tapoja. Raskaan ja nopean musiikin kuuntelu nostattaa tutkitusti fyysistä vireystilaa ja tällöin esimerkiksi raskas kuntoilu ei tunnukaan aivan niin raskaalta, ja työt sujuvat kuin tanssi.

Raskas ja nopea musiikki soi myös erilaisissa urheilutapahtumissa. Joukkueet psyykkaavat itsensä otteluvireeseen kuuntelemalla pukukopissa yhdessä valittuja kappaleita. Lisäksi esimerkiksi monilla SM-liigajoukkueilla on oma maalilaulu, joka pärähtää soimaan, kun joukkue tekee maalin. Viimeisimmissä jääkiekon MM-kisoissa, joita allekirjoittanutkin oli todistamassa, oli Hartwall-areenalla jopa ihka aito livebändi soittamassa. Tunnelma oli vähintäänkin katossa, kun ihmiset hurrasivat, joukkueet antoivat kaikkensa ja kunnon rokki soi. Tällaiset yhteiset kappaleet luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta joukkueen ja kannattajien välillä.

Jos on aina jatkuva meno päällä, se voi pidemmän päälle käydä rasittavaksi. Välillä kannattaa ottaa rennosti ihan omissa oloissaan. Urheilijatkin keskittyvät myös suorituksesta palautumiseen. Joskus kuuntelen musiikkia vain musiikin kuuntelemisen vuoksi. Raskaan päivän jälkeen on aivan ihanaa laittaa jotakin rauhallisempaa musiikkia soimaan ja ottaa mukava asento. Arjen stressin ja kiireet voi unohtaa hetkeksi.

Kaikilla tuntuukin nykyään olevan valtavan kova kiire. Ihmiset stressaavat - joskus turhan pienistä asiosta - ja ovat kireitä. Hyville ja halvoille rentoutumiskeinoille riittää kysyntää. Eräs varsin yksinkertainen rentoutumiskeino on rauhallisen musiikin kuuntelu. Ruotsalaistutkijat Gabrielsson ja Lindström ovat tehneet lukuisia selvityksiä musiikin rentouttavista vaikutuksista. Tutkimuksissa ilmeni, että hidas ja rauhallinen musiikki laskee fyysistä vireystilaa ja hillitsee hengitystä ja sykettä. Musiikin kuuntelu rentouttaa siis sekä henkisesti, että fyysisesti.

Vaikuttaisi siltä, että musiikki sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen. On kuitenkin myös tilanteita, joissa musiikki ärsyttää. Esimerkiksi monissa nuorten vaateliikkeissä, joissa asioin, on musiikki usein tarpeettoman kovalla. Jumputuksen tarkoitus on ilmeisesti houkutella maksavia asiakkaita, mutta kauppaanhan mennään ostamaan vaatteita, ei kuuntelemaan musiikkia. Jos äänenvoimakkuus olisi hiukan maltillisemmalla tasolla, ei asiassa olisi ongelmaa. Sopivien housujen löytyminen on melko haastavaa, jos myyjä ei kuule, mitä kokoa, väriä ja mallia etsin. Ei niin hyvää, ettei jotain pahaakin, vai miten se meni?

Musiikin kuuntelusta on siis monipuolisesti hyötyä ja haitat ovat vähäisiä elleivät olemattomia. Hyödyistä on kiistattomia todisteita, joten minä ainakin suurkulutan musiikkia vastedeskin ilomielin. Onko olemassa mitään olla kuuntelematta musikkia?  Enpä usko, että on.