Wanhat – tekoviiksistä iltapukuihin

Vanhojenpäivänä lukion toisen vuosikurssin opiskelijat juhlistavat nousuaan

lukionsa vanhimmiksi oppilaiksi. Edellisenä päivänä abiturientit on potkittu ulos.

Perinteen juuret

Vanhojen tanssien historia ulottuu 1930 –luvulle, jolloin muutaman helsinkiläislukion opiskelijat keksivät tämän nykyisin jo kovin tunnetun tavan juhlistaa omaa vanhuuttaan. Alkuperäisesti oppilaat pukeutuivat kirjaimellisesti vanhoihin vaatteisiin, yleensä vanhempien tai isovanhempien juhlapukuihin. Pojat saattoivat käyttää tekoviiksiä, korostaen ikääntymistään.

Menneestä nykyisyyteen

Nykyisin tilanne on kuitenkin toinen: mummon silkkipuku on korvattu

mittatilaustyönä tehdyllä iltapuvulla, jota korostavat kampaajalla tehty näyttävä

kampaus sekä timanttiset korkokengät. Onkin ollut paljon puhetta siitä, että

nykyiset juhlallisuudet menevät liiallisuuksiin. Tytöt varsinkin tuntuvat investoivan

suuria määriä rahaa vanhojenpäivään, sillä mekon tulee olla yksilöllinen ja erottua

joukosta. Kampauksen ja meikin tekee ammattilainen ja jotkut käyvät jopa

solariumissa.

Vanhojentanssit

Tanssit ovat vanhojenpäivänä tärkeässä asemassa, sillä koko päivä rakentuu niiden

ympärille. Opiskelijat tanssivat muille opiskelijoille, ystävilleen, perheilleen sekä

nykyisin myös esimerkiksi vanhainkodeissa ja päiväkodeissa. Tanssit harjoitellaan osana liikunnan valinnaista kurssia. Yleisimpiä tansseja ovat vanhat salonkitanssit, paritanssit ja kansantanssit. Usein tanssijat suunnittelevat itse yhden tanssinumeronsa.

Elimäen lukion perinteet

Elimäen lukiossa on tapana, että toisen vuoden opiskelijat aloittavat vanhojenpäivän vieton omalla aamunavauksella. Puheen ja musiikin jälkeen, on aika tanssia. Aamupäivällä vanhat tanssivat ensin yläasteen oppilaille ja sitten lukiolaisille ja viereisen alakoulun oppilaille. Tilaisuuden juontavat ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat.

Nopeatempoisen päivän alkulämmittelyjen jälkeen on aika hengähtää lounaalla. Elimäellä vanhojen juhallinen lounas on osa päivän perinnettä. Lounaan menu on opiskelijoiden oma valitsema. Vanhat ruokailevat koulun ruokasalissa yhdessä opettajien kanssa. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat kattavat aterian ja tarjoilevat pöytiin. Ennen ruokailun aloittamista on ollut tapana, että joku kakkosista pitää pienehkön puheen tovereilleen sekä opettajilleen.

 © Ninni Wallin

Ruokailun jälkeen tanssijat ilahduttavat päiväkodin, Vaskirinteen palvelukeskuksen ja Elimäen Hoivakodin sekä Puustellin lapsia sekä vanhuksia. Vanhojen päivä kysyykin

kovaa kuntoa. Ennen illan viimeistä esiintymistä, vanhat ruokailevat opiskelijoiden valitsemassa ravintolassa. Tämän vuoden vanhat ruokailivat Nevillessä, jossa heille tarjoiltiin Tex mex-buffet.

Illalla on taas aika pistää jalalla koreasti, sillä viimeiseksi opiskelijat esittelevät tanssitaitojaan sukulaisille ja ystäville. Tämä on monelle päivän ehkä se jännittävin osuus. Lopussa tanssijat hakevat yleisötanssien aikana omia perheenjäseniään tanssimaan. Kaikki halukkaat saavat myös astua tanssilattialle. Suosittuja tansseja ovat valssi, rock sekä fox-tanssit.

Vanhojenpäivän juhlallisuuksien jälkeen alkaa epävirallinen osuus, ”jatkot”, jonne kaikki lukion toisen vuoden opiskelijat on kutsuttu juhlistamaan raskasta päiväänsä. Jatkopaikkana tänä vuonna toimi metsästysmaja, Elimäen Niinimäessä.